SAK:n paikallisjärjestön säännöt

SAK:N PAIKALLISJÄRJESTÖJEN SÄÄNNÖT

Hyväksytty SAK:n hallituksessa 16.1.2012

 

SUOMEN AMMATTILIITTOJEN

KESKUSJÄRJESTÖ SAK ry:n

PAIKALLISJÄRJESTÖJEN

SÄÄNNÖT

Hyväksytty SAK:n hallituksessa 16.1.2012

Ennakkotarkastettu yhdistysrekisterissä 3.2.2012

1 §

NIMI JA KOTIPAIKKA

Yhdistyksen nimi on SAK:n Ääneseudun paikallisjärjestö ry

 

Paikallisjärjestö ry. Yhdistyksestä käytetään näissä säännöissä nimitystä

Paikallisjärjestö ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:stä

nimitystä Keskusjärjestö.

Paikallisjärjestön kotipaikka on Äänekoski

kaupunki/kunta ja toimialue on

Äänekoski ja Konnevesi

2 §

TARKOITUS JA TEHTÄVÄT

Paikallisjärjestö kokoaa toimialueensa SAK:n jäsenliittojen jäsenyhdistykset,

yhteistoimintaan palkansaajien hyvinvoinnin, oikeudenmukaisuuden ja tasaarvon

sekä ammattiyhdistysliikkeen toimintavalmiuksien edistämiseksi ja

SAK:n tavoitteiden toteuttamiseksi.

Paikallisjärjestö:

• toimii alueellaan SAK:n edustajana

• hakeutuu aktiivisesti yhteistoimintaan jäsenyhdistysten kanssa ja toteuttaa

yhteisiä tapahtumia ja hankkeita sekä osallistuu edunvalvontaan ja

pyydettäessä tukee ammattiosastojen työtaistelutoimenpiteitä

• vaikuttaa alueellaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, julkiseen keskusteluun

ja kansalaisyhteiskunnan toimintaan

• edistää järjestäytymistä ja järjestöllisiä toimintavalmiuksia

• järjestää tiedotus-, koulutus- ja virkistystoimintaa

3 §

LIITTYMINEN, EROAMINEN JA EROTTAMINEN

Paikallisjärjestön jäseneksi voivat liittyä kaikki sen toimialueella olevat rekisteröidyt

SAK:n jäsenliittojen jäsenyhdistykset. Paikallisjärjestöön voivat

liittyä myös toimialueen ulkopuolella rekisteröidyt SAK:laiset yhdistykset

paikallisjärjestön alueella olevien alaosastojen, työhuonekuntien tai jäsenten

osalta.

5

Jäseneksi liittymisilmoitus on toimitettava kirjallisena paikallisjärjestön hallitukselle,

joka päättää jäseneksi hyväksymisestä. Paikallisjärjestön hallitus

ilmoittaa yhdistykselle jäseneksi hyväksymisestä, jäsenmaksun alkamisesta ja

suuruudesta sekä muista tarvittavista toimintaan liittyvistä asioista.

Paikallisjärjestön on ennen erottamiseen ryhtymistä pyydettävä keskusjärjestön

lausunto.

Jäsenyhdistyksen eroaminen ja erottaminen tapahtuvat yhdistyslain määräämällä

tavalla.

4 §

TOIMINNAN RAHOITTAMINEN

Paikallisjärjestöllä on oikeus kantaa toimintansa rahoittamiseksi jäsenyhdistyksiltä

jäsenmaksua, jonka perusteen, suuruuden ja maksuajankohdan paikallisjärjestön

edustajiston kokous toimintavuotta varten määrää.

Toimintansa rahoittamiseksi paikallisjärjestö voi vastaanottaa lahjoituksia tai

testamentteja sekä toimeenpanna asianmukaisen luvan saatuaan arpajaisia,

rahankeräyksiä ja huvitilaisuuksia.

Paikallisjärjestö voi omistaa kiinteää omaisuutta sekä harjoittaa asianmukaisen

luvan satuaan yhdistyslain 5 §:n mukaista taloudellista toimintaa.

6

5 §

EDUSTAJISTO

Päätäntävalta paikallisjärjestön asioissa on sen edustajiston kokouksella.

Edustajiston kokouksen kutsuu koolle paikallisjärjestön hallitus.

Jäsenyhdistyksen edustajien valitsemisen suorittaa jäsenyhdistys. Edustajien

toimikausi on 2 kalenterivuotta. Valinnat tehdään parillisina vuosina. Edustajien

nimet ja yhteystiedot on toimitettava paikallisjärjestön hallitukselle

kesäkuun loppuun mennessä. Kukin jäsenyhdistys on oikeutettu valitsemaan

edustajistoon yhden (1) edustajan ja varaedustajan jokaista alkavaa 50

jäsentä kohti ja 200 jäsenen ylimenevältä osalta yhden (1) edustajan ja varaedustajan

kutakin alkavaa 250 jäsentä kohti. Kullakin edustajalla on edustajiston

kokouksessa yksi ääni.

Edustajiston syyskokous pidetään syys-marraskuussa ja kevätkokous pidetään

helmi-maaliskuussa. Kokouskutsut edustajiston kokouksiin on toimitettava

jäsenyhdistyksille vähintään kolme (3) viikkoa ja niiden ilmoittamille

edustajille vähintään viikko ennen edustajiston kokousta.

Kokoukset voidaan kutsua koolle kirjeellä, sähköpostilla, tekstiviestillä tai

lehti-ilmoituksella.

Paikallisjärjestön hallituksen jäsenillä ja toiminnantarkastajalla/toiminnantarkastajilla

tai tilintarkastajalla/tilintarkastajilla sekä keskusjärjestön edustajilla

on edustajiston kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.

SAK:n jäsenliittojen jäsenet ovat oikeutettuja osallistumaan edustajiston

kokouksiin läsnäolo- ja puheoikeudella jos edellinen edustajiston kokous on

niin päättänyt.

Paikallisjärjestön hallituksen päätöksellä voi edustajiston kokouksiin osallistua

myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla.

Etäosallistumisen mahdollisuudesta ja tavasta on mainittava kokouskutsussa.

7

Edustajiston syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus ja kokousedustajat.

2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja muut

kokousvirkailijat.

3. Esitetään hallituksen laatima toimintasuunnitelma ja talousarvio tulevalle

toimintavuodelle.

4. Päätetään jäsenmaksun peruste, suuruus ja maksuajankohta näiden

sääntöjen 4 §:n määräämällä tavalla.

5. Valitaan parillisena vuotena paikallisjärjestön hallituksen puheenjohtaja.

6. Valitaan parillisena vuotena paikallisjärjestön hallituksen muut

varsinaiset jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä tai valitaan

eronneeksi katsottujen tilalle uudet jäsenet toimikauden loppuun saakka.

7. Valitaan parillisena vuotena yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa/

tilintarkastajaa ja yksi varatoiminnantarkastaja/varatilintarkastaja,

joiden toimikausi on kaksi (2) vuotta. Tilintarkastajana voi olla myös

tilintarkastusyhteisö.

8. Päätetään seuraavan edustajiston osallistumisperusteista.

9. Käsitellään hallituksen tai jäsenyhdistysten esittämät muut asiat.

Hyväksytty toimintasuunnitelma sekä tulo- ja menoarvio lähetetään jäsenyhdistyksille

ja SAK:n toimipisteeseen.

Edustajiston kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus ja kokousedustajat.

2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja muut

kokousvirkailijat.

3. Esitetään hallituksen kertomus edelliseltä toimintavuodelta ja tehdään

sen aiheuttamat päätökset.

4. Esitetään hallituksen laatima tilikertomus edelliseltä toimintavuodelta

toiminnantarkastajan/toiminnantarkastajien tai tilintarkastajan/

tilintarkastajien antamine lausuntoineen ja vahvistetaan tilinpäätös.

8

5. Päätetään vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille tai päätetään

tilikertomuksen aiheuttamista toimenpiteistä.

6. Todetaan toimintavuoden aikana liittyneet jäsenosastot.

7. Käsitellään järjestäytymiskehitys toimialueella.

8. Päätetään seuraavan edustajiston osallistumisperusteista

9. Käsitellään hallituksen tai jäsenyhdistysten esittämät muut asiat.

Edustajiston kokouksille tarkoitetut jäsenyhdistysten esitykset on toimitettava

kirjallisina paikallisjärjestön hallitukselle vähintään kahta viikkoa ennen

kokousta.

6 §

HALLITUS

Edustajiston kokous valitsee hallituksen hoitamaan ja johtamaan paikallisjärjestön

toimintaa.

Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, jonka on oltava työmarkkinoiden käytettävissä

ja lisäksi vähintään 6 ja enintään 20 varsinaista jäsentä sekä vastaava

määrä varajäseniä, joiden on valintahetkellä oltava työmarkkinoiden

käytettävissä.

Hallituksen puheenjohtajan ja hallituksen varsinaisten ja varajäsenten toimikausi

on kaksi (2) vuotta. Valinnat tehdään parillisina vuosina. Hallituksen

kokoonpanossa otetaan huomioon eri ammattialojen paikallinen edustavuus.

Hallitus kokoontuu tarvittaessa puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessa

varapuheenjohtajan kutsusta tai, kun puolet hallituksen jäsenistä sitä kirjallisesti

vaatii koolle.

9

Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään

puolet sen muista jäsenistä on läsnä. Hallitus voi niin päättäessään

pitää myös puhelin- tai tietoverkkokokouksia.

Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan, sihteerin ja muut tarvittavat

toimihenkilöt sekä asettaa jaostoja tai toimintaryhmiä. Näihin hallituksen

nimeämiin elimiin voidaan kutsua myös ulkopuolisia asiantuntijoita.

Hallituksen tehtävänä on vastata paikallisjärjestön toiminnasta. Sen lisäksi

mitä näissä säännöissä on muualla sanottu, hallitus:

Valmistelee edustajiston kokouksessa käsiteltävät asiat ja panee täytäntöön

kokouksen tekemät päätökset.

Toimeenpanee yhteisiä ja yhdistyskohtaisia ammattiyhdistystoiminnan kehittämistilaisuuksia.

7 §

TILIT JA NIIDEN TARKASTAMINEN

Paikallisjärjestön tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätöksen tulee olla valmiina

viimeistään kuukautta ennen sääntömääräistä edustajiston kokousta

tilintarkastajalle/toiminnantarkastajalle. Tilinpäätös luovutetaan toiminnantarkastajalle/

toiminnantarkastajille tai tilintarkastajalle/tilintarkastajille,

jonka/joiden tulee antaa hallitukselle edustajiston kokoukselle osoitettu

lausunto toimittamastaan tarkastuksesta viimeistään kahta (2) viikkoa ennen

sääntömääräistä kokousta.

10

8 §

NIMENKIRJOITTAJAT

Paikallisjärjestön nimen kirjoittavat puheenjohtaja, sihteeri tai kaksi hallituksen

tähän tehtävään valitsemaa toimihenkilöä, aina kaksi yhdessä.

9 §

SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN

Näihin sääntöihin voidaan tehdä muutoksia paikallisjärjestön edustajiston

sääntömääräisessä kokouksessa, jos yli puolet kokouksessa annetuista äänistä

kannattaa muutosehdotusta. Muutoksille on saatava keskusjärjestön hallituksen

hyväksyminen.

10 §

PAIKALLISJÄRJESTÖN PURKAMINEN

Paikallisjärjestö voidaan purkaa, jos edustajiston kahdessa perättäisessä vähintään

kahden viikon välein pidetyssä kokouksessa vähintään ¾ annetuista

äänistä sitä kannattaa.

Mikäli paikallisjärjestö puretaan sen jäsenten liittymiseksi toiseen/toisiin

paikallisjärjestöön/öihin, sen jäljelle jäänyt omaisuus luovutetaan sen jälkeen,

kun velat on maksettu uudelle/sille paikallisjärjestölle/iölle siirtyvien

jäsenmäärien suhteessa.

Muussa tapauksessa paikallisjärjestön purkauduttua, sen jäljelle jäävä omaisuus

luovutetaan sen jälkeen, kun velat on maksettu, Suomen Ammattiliittojen

Keskusjärjestö SAK ry:lle.

11

SAK:N ALUETOIMINNAN TOIMINTAOHJE

”SAK:n vahvuus on maan kattava alue- ja paikallistoiminta, jonka ansiosta

SAK:lla on mahdollisuus organisoida valtakunnallista toimintaa koko maassa.

SAK:n alueorganisaatio muodostuu viidestä toiminta-alueesta ja kolmestatoista

aluetoimistosta henkilökuntineen. Lisäksi kahdeksalla jäsenliitolla on

oma aluetoimistoverkostonsa”, totesi SAK:n edustajakokous 6.-8.6.2011.

SAK:n alueellinen sekä paikallinen

yhteistoiminta

SAK:n ja ammattiliittojen

aluetoimistojen alueellinen

yhteistoiminta

SAK:n alueellisen yhteistyön tarkoitus on organisoida toimialueellaan keskusjärjestön

ja ammattiliittojen yhteiskunnallista edunvalvontaa, järjestää

aluekohtaista toimintaa, parantaa jäsenpalvelua sekä edistää SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen

järjestöllistä asemaa ja jäsenten yhteenkuuluvuutta.

SAK:n alueellinen edunvalvonta

Alueellinen edunvalvonta ja vaikuttaminen hoidetaan SAK:n toimipisteiden,

aluetoimikunnan, liittojen aluetoimistojen sekä alueella toimivien ay-liikkeen

opistojen/koulutuskeskusten yhteistyönä.

Alueellisen edunvalvonnan ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen tehtävät ja

painopisteet hyväksytään aluekokouksessa. SAK:n alueorganisaatio hoitaa

yhteiskunnallista edunvalvontaa viranomaisten ja muiden työmarkkina- ja

elinkeinojärjestöjen kesken.

12

SAK:n toimipisteiden kautta esitetään edustajia alueen eri toimielimiin yhteistoiminnassa

SAK:n keskustoimiston kanssa.

SAK:lainen edunvalvonta ei ulotu ammattiliittojen ja ammattiosastojen työpaikoilla

tekemään työehtosopimusten tarkoittamaan edunvalvontaan.

Liittoyhteistyö

Liittoyhteistyön tavoitteena on hoitaa ja parantaa alueen edunvalvontaa,

jäsenpalvelua ja järjestöllisiä toimia sekä edistää ammattiyhdistysliikkeen

tavoitteiden toteutumista. Tavoitteena on parantaa SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen

yhteiskunnallista asemaa ja vahvistaa yhteisen SAK:laisen mielipiteen

syntyä alueilla.

Liittojen aluetoimistojen yhteisiä kokouksia ja muita tilaisuuksia järjestetään

tarpeen mukaan. Valmistelijana toimii alueen SAK:n aluejohtaja tai aluetoimitsija.

Aluekokous

SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen alueellinen yhteistoiminta linjataan vähintään

parillisina vuosina syys-marraskuussa pidettävässä aluekokouksessa,

jolloin valitaan aluetoimikuntien jäsenet seuraavalle 2–vuotiskaudelle.

SAK:n toimipiste kutsuu toimialueensa kokouksen koolle kuuden (6) viikon

ennakkoilmoituksella.

Ammattiliitot ja paikallisjärjestöt ilmoittavat kokousedustajiensa nimet ja

yhteystiedot SAK:n toimipisteeseen niin, että toimipiste voi lähettää kokousedustajille

henkilökohtaisen kutsun 2 viikkoa ennen kokousta.

13

Aluekokouksen edustajien valinta ja toimikausi

Edustajat aluekokouksiin valitaan kaksivuotiskaudeksi kerrallaan. Valintavuonna

SAK: keskustoimisto pyytää liittoja ja toimipiste paikallisjärjestöjä

nimeämään edustajansa, viimeistään toukokuussa lähetettävällä kirjeellä.

Edustajien ja toimielinten valinnoissa on huomioitava eri ammattialojen

edustavuus ja suhteellisuus. Jäsenliittojen edustajien valinnat tulisi suorittaa

maakunnallisella tasolla.

SAK:n valtuuston jäsenillä, SAK:laisten liittojen toimitsijoilla sekä SAK:n

nuorten toimintaryhmän edustajalla on oikeus osallistua aluekokoukseen

puhe- ja esitysoikeudella.

SAK:n toimipisteen alueella toimivat SAK:n paikallisjärjestöt nimeävät edustajansa

seuraavasti:

yli 20 000 henkilöjäsentä 5 edustajaa

yli 10 000 henkilöjäsentä 4 edustajaa

yli 5000 henkilöjäsentä 3 edustajaa

alle 5000 henkilöjäsentä 2 edustajaa

SAK:n jäsenliitot nimeävät edustajansa SAK:n toimipisteen alueen jäsenmääränsä

mukaisesti:

yli 20 000 jäsentä 4 edustajaa

yli 10 000 jäsentä 3 edustajaa

yli 5000 jäsentä 2 edustajaa

alle 5000 jäsentä 1 edustaja

14

Aluekokouksen asiat

Kokouksen järjestäytyminen

Aluetoimikunnan valinta kaksivuotiskaudeksi

• Puheenjohtajan valinta

• Aluetoimikunnan muiden varsinaisten jäsenten ja yleisvarajäsenten

valinta

Aluetoimikunnan toimintakertomuksen käsittely

Toiminnan linjaaminen tulevalle toimintakaudelle

Aluetoimikunnan toiminnan painopisteet

• Edunvalvonta ja viranomaisyhteistyö

• Koulutustoiminta

• Tiedotustoiminta

• Sidosryhmäyhteistyö

Liittoyhteistyön tavoitteet SAK:n toimipisteen alueella

• Jäsenpalvelujen edistäminen

• Järjestäytymisen edistäminen

• Järjestöllisten toimien vahvistaminen

Liittojen ja niiden alueorganisaatioiden sekä SAK:n paikallisjärjestöjen esittämät

asiat.

Alueellisten ja maakunnallisten kehittämisohjelmien käsittely sekä ajankohtaisten

esitysten tekeminen tarpeen mukaan.

Kaikista aluekokouksen henkilövalinnoista on tehtävä ilmoitus SAK:lle.

15

SAK:n aluetoimikunta

SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen alueellista yhteistoimintaa ohjataan

aluetoimikunnassa. Aluetoimikuntaan kuuluvat alueen paikallisjärjestöjen

puheenjohtajat tai varapuheenjohtajat ja aluekokouksen päättämä määrä

muita paikallisjärjestöjen edustajia sekä aluetoimikunnan kutsumat asiantuntijat.

Aluetoimikunnan kokoonpano on 6-20 varsinaista jäsentä ja 4-6

yleisvarajäsentä sekä alueen SAK:n valtuuston varsinaiset jäsenet.

Aluetoimikuntaan valittavien jäsenten on oltava työmarkkinoiden käytettävissä

ja valinnoissa on huomioitava sukupuolten välinen tasa-arvo ja toimialojen

edustavuus (teollisuus, julkiset palvelut, yksityiset palvelut, kuljetus).

Aluekokous valitsee aluetoimikunnan puheenjohtajan ja aluetoimintakunta

valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä mahdolliset muut sen toimihenkilöt.

Sihteerinä toimii SAK:n henkilökuntaan kuuluva tai joku muu

aluetoimikunnan valitsema henkilö.

SAK:laisten liittojen toimitsijat ja SAK:n nuorten toimintaryhmän edustajat

kutsutaan aluetoimikunnan kokouksiin puhe- ja esitysoikeudella.

Aluetoimikunta valitaan parillisina vuosia ja sen toimikausi on kaksi vuotta.

Aluetoimikunta kokoontuu vähintään 2 kertaa vuodessa.

Aluetoimikunnan tehtävät

• Edistää SAK:laisia näkemyksiä maakunnallisessa edunvalvonnassa, ml.

EU-hankkeet, yhdessä ammattiliittojen aluetoimistojen kanssa.

• Käsittelee aluekehittämistä koskevia asioita, tekee esityksiä, antaa

lausuntoja ja pitää yhteyksiä maakuntien hallintoviranomaisiin sekä

muihin alueen kehittämiseen vaikuttaviin tahoihin.

• Edistää SAK:laisten palkansaajien yhteiskunnallista vaikuttamista ja aktiivisuutta.

16

• Tukee ammatillista järjestäytymistä ja järjestöllisen toimintapohjan

vahvistamista.

• Edistää tasa-arvon toteutumista ja suvaitsevaisuutta.

• Edistää ja tukee nuoriso- ja koulutiedotustoimintaa.

• Tekee tarvittaessa esitykset SAK:n edustajista viranomais- ja

yhteistoimintaelimiin.

• Tukee paikallisjärjestöjen toimintaa ja edistää niiden seudullista

yhteistyötä sekä antaa pyydettäessä lausunnon SAK:n keskustoimistolle

paikallisjärjestöjen toiminta-alueiden määrittelyssä.

• Tekee yhteistyötä palkansaajien tavoitteita lähellä olevien organisaatioiden

kanssa.

• Hoitaa muita SAK:n antamia tehtäviä.

Mikäli aluetoimikunnan varsinainen tai varajäsen jäsen eroaa tehtävästään

kesken kauden, aluetoimikunnalla on oikeus nimetä hänen tilalleen uusi

jäsen.

Toiminnan rahoitus

SAK:n toimipiste vastaa toiminnan rahoituksesta SAK:n toimintasuunnitelman

ja talousarvion puitteissa.

Toimintaohjeen muuttaminen

Tähän toimintaohjeeseen tehtävistä muutoksista päättää SAK:n hallitus.